NERISASSAT

SENESTE INDLÆG
29/09-17

Ilaqutariittut nerisat- nereqatigiittarnerlu

Nerisassat tassaaginnanngillat inuussutissat. Nerineq ataatsimoornermut – ilaannilu assigiinnik nerisaqarluni nereqatigiinnermut ersiutaavoq. Nereqatigiinneq ilaqutariinni ataatsimoorfiugajuppoq.

Nereqatigiinneq meeqqanut pissusissamisoortutut angajoqaaniillu soqutigineqarsinnaaffittut misinnartuusariaqarpoq. Nerrivimmi nereqatigiinneq toqqissinermik, toqqammavissamik ilaqutariinnilu ilanik ukkassinermik tunisisarpoq. Tamanna meeqqanut inersimasunullu ullormut assersuutigalugu atuarfimmi pisut pillugit oqaloqatigiinnissamut aalajangersimasumik ileqqoqarnissamut periarfissiisarpoq.

Meeraq ullormi ilungersuuteqarsimasinnaavoq nereqatigiinnermilu tusaaneqartutut misigaluni ingerlariaqqissinnaanngorlugu oqaloqatigineqarsinnaavoq. Unnukkut nereqatigiinneq ilaqutariittut qaninnerulersitsisinnaavoq. Ulluinnarni ulapaarfinni immitsinnut puigupassissinnaasarpugut. Nereqatigiinnerni toqqammavissanik meeqqanut toqqissinermik, misigissutsinik uummammit pisunik asaneqarnermillu misigilersitsisumik pilersitsisoqarsinnaavoq.

Ilaqutariinni nereqatigiittarnerni oqaloqatigiinneq ilinniarneqartarpoq. Ataqqinnissuseqartumik oqaluussineq naalaarnerlu meeqqat ilinniartarpaat.
Oqaloqatigiinnerit meeqqat oqaatsinik nalunngisaannik annertusisitsisarput oqaatiginissaannullu ilinniartitsisarlutik. Piffissani aalajangersimasuni peqqinnartunik nerineq suleqatigiinnerlu ass. peqatigiilluni nerriviliornikkut, nerereernermi atortunik piiaanikkut erruinikkullu ilikkarneqartarpoq.
Nereqatigiinnermissaaq pissuserissaarneq ass. allat niusiteqqaarnerisigut nerereernermilu qujanikkut ilikkarneqartarput. Ataatsimoorluni nereqatigiittarneq meeqqat oqimaaqatigiinnerusumik peqqinnarnerusumillu inuunissaannut iluaqutaavoq.

ILISIMASARIAQAKKAT

23.09.2017

Ullaakkorsiutit atuartunut immikkut pingaaruteqarput

Ullaakkorsiutit ullormut nerisanit pingaarnerpaanerarneqartarput … TAMANNALU ILUMOORPOQ! Ullormut nerisat siulliit ullup sinneranut toqqammavissiisuupput, meeqqap ullormut atuarnermini naammassisai ullaakkullu sutorsimanera toqqaannartumik imminnut ataqatigiipput. Peqqinnartunik inuussutissartaqarluartunillu ullaakkorsiorneq meeqqavit atuarfimmi ilikkagaqarsinnaaneranut ukkassisinnaassusaanullu pitsaanerpaanik periarfissiivoq ullullu sinnerani qanoq pissarsiaqartigineranut annertuumik sunniuteqarluni. Suut ullaakkorsiutaasarnerat aamma pingaaruteqaqaaq. Ullaakkorsiusiat ilaatigut cornflakes aamma choko-pops sukkulerujussuupput tarajulerujussuullutik naatitallu akuinik aseqqorluttunik annikippallaanik akoqarlutik. Ullaakkorsiutit peqqinnartut […]
2.09.2017

Taqussat, vitamiinit proteinillu

Angajoqqaat amerlanersaat meeqqat mikitillugit taquassaannik isumaginnittarput. Taqussat kusanartuunissaat apeqqutaanani meeqqalli ualikkut atuarfimmi ilikkagassatigut pissarsilluarnissaasa qulakkeernissaa pingaarneruvoq. Inuttut inuunerput ingerlassinnaassagutsigu ullut tamaasa vitaminit, kalooriat proteinillu akuleriissillugit nerisariaqarpagut. Proteinit pingaartumik neqiniit pissarsiarisarpagut vitaminilli naatitaniinnerugajullutik. Nalinginnaasumik kalorialinnik assersuutigalugu kaagineersunik, mamakujunneersunik iffiukkaniillu qaqortuneersunit -kaloorianik imaqanngitsunik aamma taaneqartartunik- nerinaveersaarnissamik siunnersorneqartarpugut. Kaloorianilli pisariaqartitsivugut taakkunanngalu pitsaanerpaat naatitaneersuupput. Taamaammat taqussat paarnamik naatitamik kuuloruujumilluunniit […]
24.08.2017

Meeraq imermik imerluartittaruk

Timip imermik amigaateqalernera qasoqqanermik niaqorlunnermillu kinguneqarsinnaasarpoq. Taamaammat meeraanermiit ulloq tamaat imermik naammattumik imertarnissamik ilitsersorneqarnissaq pingaaruteqarpoq. Meeqqap mikineraniit imermik, immummik saftimik il.il. imertittarnissaa pingaaruteqarpoq. Meeqqalli atualeraangamik anitsiarnerminni nerinerminnilu imermik imernissap nammineq eqqaamanissaa pingaaruteqarpoq. Meeqqat imerfissaannik imaqanngitsunik nammineq ullup ingerlanerani pisariaqartitsineq naapertorlugu immertagassaannik nassartinnissaat iliuuserisinnaasat ilagaat. Tamanna pillugu meeqqap oqaluunnissaa eqqaamaneqassaaq, imermik naammattumik imertarnissap ilikkarnerata qulakkeernissaata tungaanut […]
11.08.2017

Ilaqutariittut nerisassioqatigiinneq

Meeqqat namminneq aalajangiisinnaatikkanni igaffimmiinnissaq nuannarisaqaat. Meeqqat igaffimmiitillugit nakkutilliiunnaavinnissaq ajornakusoorpoq. Meeqqaalli namminneq aqutsisinnaatikkaanni igaffimiinnissaq kajungerinerulersarpaat. Nerisassanik nuannarinninnerat annertusisarpoq mamassutsinillu ooqataarinissaq kajungerinerlulersarpaat. Assersuutigalugu meeqqat unnukkut suut nerisassiarineqarnissaannut aalajangeeqataatinneqarsinnaapput. Meeqqat alapernaatsuupput meeqqallu mamarisaannik nerisassioraanni ilaqutariilluni nuannersumik nereqatigiinnissaq ilimanaateqarluarpoq. Taamaaliornikkut meeqqat nerisassioqataanissamut kajuminnerulissapput. Assersuutigalugu meeqqat unnummut sunik nerisassiorusunnersoq niuerniarnermilu peqataarusunnersoq aperisinnaavat. Meeraq sap.ak. ataasiarluni ullormi aalajangersimasumi nammineq suut sassaalliutaanissaannik […]
9.10.2016

Proteinit pisariallit

Proteinit tassaapput timitta tunngaviusumik sananeqaataat, meeqqallu alliartornissaanut timikkullu ineriartornissaanut pingaaruteqarlutik. Proteinit peqqinnartut sananeqaataannit pinngortarput, taakkualu ilaat timip nammineq pilersissinnaanngimmagit nerisatigut pisariaqarlutik. Proteinit aminosyrenit pinngortarput. Timitsinni proteinit amonosyrenit assigiinngitsunit 20nit pinngortarput, assigiinngitsunik annertussuseqarlutillu akoqarlutik. Tamakkua inuussutissanit uumasuneersunit pineqartarput, soorlu aalisakkat, timmissat, neqi aapasoq, immuk, yoghurt, immussuaq kiisalu manniit tamakkunannga akoqarput. Tamakkua saniatigut, proteinit aamma naatitani soorlu […]
7.10.2016

Mamakujuttut sodavandillu annikinnerit, paarnat naatitat imerlu annertunerit

Meeqqat nukisamik pisariaqartitsipput, aamma sukkutornikkut orsortornikkullu. Ulluinnarni meeraq assigiinngiiaartunik nerisarlunilu paarnanik naatitartortarnermigut, naammattumik sukkumik orsumillu pisassaaq. Nerisassarpassuit soorlu ullaakkorsiutit, yoghurt kiisalu boorlut ineriikkat, ”sukkunik toqqortanik” akoqarput.Taamaammat meeqqat mamakujuttutorlutillu sodavannditortassagunik, sapaatip akunneranut ataasiaannarlutik tamakkutortarlik. Meeraq sukkutorpallaaruni nerisassat peqqinnartut aqajaqqumini inissaarutissavai, taavalu meeraq naammattumik timersortanngikkuni oqimaappallaalernini ajoqutigilissallugu.
8.09.2016

Imertornissat eqqaamajuk

Imeq nillertoq imeruersaataalluarpoq. Qitornat piaartumik imermik imertalernissaanut sungiusaruk. Meeqqap imertornermigut, pisataqanngitsumik kaloriatunngikkaluarluni timimi imermik pisariaqartitaa pisarpaa. Sodavandinut saftimullu taarsiullugu meeraq imertortaruni, peqqinnartumik oqimaassuseqarnissani oqinaarnerussavaa. Angerlarsimaffimmi kandimut imeq nillataartitsivimmiisinneqarsinnaavoq, taannalu kuanninik, agurkenik imaluunniit jordbærinik sermiminermillu akuneqarsinnaalluni.
6.09.2016

Assigiinngitsunik nerisarit

Meeqqat atortussiassanik vitamininillu naammattunik piniassagunik, assigiinngiiaartunik nerisariaqarput. Meeqqat assigiiaaginnarnik nerisaqartarunik, peqqiilliortunngorsinnaallutillu narrutuunngorsinnaallutillu qasujasuunngorsinnaapput. Meeqqat assigiinngiiaartunik nerisaqarnermikkut, peqqissuunissaminnut pisariaqartitatiminnik, peqqinnartut sananeqaataannik naammattumik pinissartik qulakkiissavaat. Assigiinngiiaartunik nerisaqartarnikkut aamma meeraq ineriartornissaminut periarfissarissaassaaq, ulluinnarnilu nukissaqarnerulissalluni, soorlu atuarfimmi eqeersimaarlluni ilikkagaqarnissaminut periarfissarissaarnerussalluni. Qitornat peqqinnartunik nerisaqaraluarluni imaassinnaavoq assigiiaarpallaanik nerisaqartartoq. Taamaassappat orsut seernartui, proteinit, vitaminit atortussiassallu timip amigaatigilersinnaavai. Taamaammat ulluinnarni assigiinngiiaartunik nerisaqarniarlutit, naatitat […]
23.08.2016

Kalaaliminertortarit

Peqqinnartut sananeqaataat assigiinngitsorpassuit kiisalu Omega-3 meeqqat pisariaqartippaat. Orsut seernartui Omega-3t, tassaapput orsunik peqqinnartunik taaneqartartut, timitta peqqissusaanut annertuumik sunniuteqartartut. Sapaatip akunneranut arlaleriarlutit aalisagaqartortarnikkut, qitornavit Omega 3mik naammattumik pinissaa qulakkiissavat. Antioxidantit amerlaqisut, vitamininillu B, C aamma E-mik kiisalu fiberit inuussutissat atortussiassallu magnesium, kalium, fosfor kiisalu savimineq, paarnat akugaat. Uumatikkut taqarsuartigullu nappaatit paarnatornikkut pinngitsoortinneqarsinnaapput. Taamaammat paarnartorluartarit. Paarnat inerinnerminni […]

ILISIMASARIAQAKKAT

Illit nammineq qitornavillu peqqinnartumik inooriaaseqarnissarsi qulakkeerniartariaqarpat. Tamanna pikkunaatsuusariaqanngilaq. Nerisartagassatut siunnersuutit qulit malittarigaanni, assigiinngiiaat nerinissaat periarfissaqarpoq. Ataatsimut isigalugu ilissi namminneq iliuuserisinnaasarsi tassaavoq, nerisassanik peqqinnartunik pisiniarnissarsi. Sapaatip akunnerata ingerlanerani nerisassasi meeqqat peqatigalugit pilersaarusiorsigit, nerisassasi siumut aalajangereerniassagassigit. Pilersaarusiornermi pisiassat allattoriikkit, nioqqutissat eqqortut pisiariniassagassigit. Qitornatit nerisassioqatigisakkit, namminermi nerisassioqataanikuulluni nerinissaq nuannernerusarmat. Taamatut aamma angajoqqaat nerisassiortuullutik meeqqat TVmit aliikkusersorneqarnissaat pinaveersaarlugu, ilaqutariit iluartumik sammisaqaqatigiissinnaammata.

Nerisassatut siunnersuutit qulit pillugit annertunerusumik uani atuarit.

NERISASSATUT SIUNNERSUUTIT QULIT

ASSIGIINNGIIAARTUT

Nerisassatut siunnersuut siulleq  tassaavoq, qitornavit assigiinngiiaartunik nerisaqarnissaa. Timi atortussiassanik (mineralinik) vitamininillu pisariaqartitaminik naammattunik pisinnaassappat, assigiinngiiaartunik nerisariaqarpugut, assigiiaat kisiisa nerisarutsigit inuussutissat minnerpaat tappiorannartut (mikro) makrollu pisinnaannginnatsigit. 

Timip pisariaqartitai naammattut pisimanngikkaanni, qasoqqajaaneruneq napparsimaqqajaanerunerlu malugineqarsinnaasarput. Illit nammineq qitornallu iffiukkanik, suaasanik, paarnanik, naatitanik, neqinik, immunnik aalisakkanillu assigiinngiiaartunik kiisalu immussuarnik annikitsumik nerisussaavusi. Assigiinngiiaartumik nerisaqarneq tassaavoq, ullormiit ullormut kiisalu ukiup qanoq ilinera naapertorlugu nerisassiat assigiinngiiaartut katitertarneri.  

KALAALIMINERTORITSI

Nerisassatut siunnersuutit aappaat  tassaavoq, qitornavit kalaaliminertortariaqarnera, minnerunngitsumik aalisagartukulaarnissaa kiisalu aalisakkanik qallersuuteqarnissaq. Nunatsinni paarnat naatitallu tigoriaannaat atorluartakkit. Ukiup qanoq ilinera malillugu aalisakkat miluumasullu nunamiittut paarlaattarlugit nikerartumik nerisarit. Inuussutissat Kalaallit Nunaanneersut vitamininik, atortussiassanik kiisalu orsunik peqqinnartunik akoqaramik, kalaalimerngit qitornavit alliartornissaanut iluaqutaapput.

PAARNAT NAATITALLU

Nerisassatut siunnersuutit pingajuat  tassaavoq, ullut tamaasa qitornavit paarnanik naatitanillu nerisariaqarnera. Neqi siatak naatitanik naatitalertuaannaruk, taqussanilu sukkulaartarisartagaat iipilimik taarserlugit. Naatitat qerisut nutaggarittulli inuussutissartaqartigigamik pitsaaqatigiipput. Paarnat naatitallu vitamininik, atortussiassanik, inuussutissat fiberiinik, antioxidantinik allarpassuarnillu peqqissaatasinnaasunik akoqarput. Tamakkua aamma qaarsillarnarnerullutilllu nerisassanit allarpassuarnit kaloriaqannginnerupput. 

SEQUMMARLUTTUNIK NERISARIT

Nerisassatut siunnersuutit sisamaat  tassaavoq, iffiugassanik seqummarluttunik iffiukkanik suaasanillu ullut tamaasa nerisariaqarpugut. Sapinngisamik aamma akulikitsumik naatsiianik, qaqorteqqasunik imaluunniit pastanik nerisariaqarpugut. Inuussutissat tamakkuas kulhydratinik, fiberinik, imermik, proteininik, atortussiassanillu akoqarput annikitsuinnarmillu orsoqarlutik.  Iffiaq iffiaq qaqortumiit qaarsillarnarnerungaarpoq. Meeqqat iffianik pastanillu, kulhydratinik arriitsumik arrortitassanik nerigaangamik, annikitsuinnarmik orsutortarput. Tamakkua sivisuumik qaarsillarnermik misiginarput, taamatullu ullup ingerlanerani mamakujuttugunnaveersaatitut isigineqarsinnaalluni.

ORSUTORPALLAARNAVEERSAARIT

Nerisassatut siunnersuutit tallimaat tassaavoq, orsutorpallaannginnissaq sissuertariaqarpoq. Iffiartorluni punnilerpallaartariaqanngilaq, kiisalu immuit, immussuit, neqit qallersuutissallu orsoqannginnersiortariaqarlutik. Ilaqutariit unnukkut nerisassiuukkukkit naasup orsua/planteolie imaluunniit plantemargarine,peqqinnarnerullutillu kaloriakinnerugamik atugassaqqinnerullutik. Timip nammineerluni pilersissinnaanngisaanik orsut seernartoqarmata, tamatta orsulittortariaqarpugut.

Ullutsinni inuusuttut amerlaqisut ullup ingerlanerani orsulittorpallaarlutillu uninngaannarpallaarput. Taamatut meeraq arrortissinnaasani sinnerlugit kaloriatortarpoq. Akulikippallaamillu meeraq sivisuumik taamatut sinneqartoortaruni pulallaqqajaalissaaq. Aalisakkat Kalaallit Nunaanneersut peqqinnarnerpaanik orsoqarmata, tamakkua atorluartakkit. 

SUKKUKINNERIT

Nerisassatut siunnersuutit arferngat tassaavoq, meeraq sukkutornaveersaartussaavoq. Qitornat sukkutorusuleraangat, timimi qanoq sukkoqartiginermut nalimmassaataallutillu qaarsillarnarnerummata, paarnanik seqummarluttunillu iffiukkanik nerisittaruk. Sapaatip akunnerata ingerlanerani ulloq aalajangersimasoq mamakujuttorfigisarsiuk. Taama ililluni meeqqamut inerteqqusersuinani, mamakujuttutortarneq kaagisortarnerlu isertuunnagit, peqqinnartumik pissuseqarfigineqarsinnaapput. Misissuinernit paasineqareerpoq, Kalaallit Nunaanni sukkutortoqarpallaartoq. Sukkut tungusunnitsuliallu pisariaqartitatsinnik inuussutissartaqanngillat, kiisalu meeqqap inersimasullu pisariaqartinnerusaminik nerisaqarnissaanut akornutaasarlutik. Sukkutorpallaaraanni Sukkutorpallaarneq puallarnaannarani aamma kigutilunnerulersitsisarpoq. Sunniutipiluit tamakkua peqqinnaratillu iluarusunnanngillat.

Qitornavit tiitugaanut sukkuliuttakkatit, ukiup ingerlanerani katillugit, kiilunik arlaninnik oqimaassuseqalertarput. Ullormut alussaatit marluk sukkuliuttaraanni, ullut 365it ingerlaneranni 3,3 kiilunik oqimaassuseqalissapput. Meeqqat amerlavallaat annertuallaamik sukkutortarput, taamaammat ilaqutariit iluanni sukkoqanngitsunik ulluinnarni nerisarnissamut isumaqatigiissuteqarneq innersuussutissaavoq. 

IMERTORNERUNISSAQ

Nerisassatut siunnersuutit arfineq aappaat  tassaavoq, qitornavit imiinnarmik imernerulluni sukkulinnik imigaqannginnerusariaqarnera. Inuuissiortoqartillugu taamaallaat saftitortarlusilu tallimanngornikkut unnukkut taamaallaat sodavanditortaritsi. Unnukkut nerinermi tamakkua iggisigisariaqanngillat, qitornavillu imeruersaatigissanagu. Imiinnarmik imernitsigut, pisariaqartinngisatsinnik kaloriatorata, timitta imermik pisariaqartitsinera naammassisarpaa. Imiinnarmik imerneq, immuttorneq, sukkoqanngitsumillu tiitorneq, meeqqamut iluarneruvoq kigutiginnarnerullunilu. Sodavandi liiterip affaa, tassa puiaasaq naliginnaasoq, 50 grammimik sukkoqarpoq! Tassa soorlu tiitorfimmut tii sukkut manngertut 24it akuliullugit! 

AKUTTUNNGITSUMIK NERISARIT

Nerisassatut siunnersuutit arfineq pingajuat tassaavoq, akuttunngitsumik annikinerusukkaarlugit naerisariaqarneq. Ullup ingerlanerani aalajangersimasumik pingasoriarlusi nerisarnissi saniatigut annikinnerusukkaanik ataasiarlusi pingasoriarlusiluunniit nerisaritsi. Paarnat arlaat, iffiaq qallersugaq ataaseq imaluunniit aalisagaq panertoq akunnequsiunneqarsinnaapput. Ullulli ingerlanerani nukissaqarluarnissamik qulakkeerissutaasarpoq naammattumik ullaakkorsiorneq, ullaakkumiillu qitornavit aammini sukkut pisariaqartitai naammaleriissallutik. Cornflakes assigisaallu kulkydratinik arrortipallassanik akoqaramik, sivikitsuinnarmik nukissaqartitsisarlutillu qaarsilanarput. Qitornavimmi timaa, ullup ingerlanerani ingerlaavartumik nukittorsaaserneqarnissaminik pisariaqartitsivoq. Issigigassartortillutit sukkulernaveersaarlugit, müsli mamaqarnerupput. Iffiat qallersukkat imaluunniit knækbrød aamma ullaakkorsiutissaqqissuupput.

Meeqqat amerlavallaat ullaakkorsiorneq ajoramik, atuarfimmi qasujallutillu eqqarsarluarsinnaaneq ajorput. Taamaammat qitornat ullaakkorsiorusunngikkaluarpalluunniit, ullaakkorsiornisssaa isumagisaruk.

TIMIP AALATINNERA

Nerisassatut siunnersuutit qulingiluaat  nerisassaanngikkaluarluni meeqqamut pingaarutilik, tassaavoq ullormut minnerpaamik akunnermi ataatsimi timip aalatinnissaa. Meeqqat sunngiffimminni timersortarnissaannut kaammattortakkit, illillu nammineq qitornannut maligassiuiniarlutit. Qitornavit peqqinnerunissaa isumagisinnaavat, toqqaannanngikkaluamik ilitsersuussillutit. Qasujaatsuunissaq timigissarnissarlu isumagisakkit. Meeqqat peqqinnartumik maligassiorneqartut aamma namminneq peqqinnarnerusumik inooriaaseqalertarput.  Eqqiaaneq imaluunniit sivisuumik qaqqamut pisuttuarneq aliikkutaasinnaanerat takutiguk. Ullormut timersortarnissaq pinngitsaaliissutiginngisaannaruk pillaatigisarnagulu. Nammineq pissutsit pillugit isummeriaatsit atorlugu maligassiuigit, kinalu sukkanermik arpassinnaasoq takutittarlugu. Tamatumuuna qitornavit sivisunerusumik inuusinnaanissaa qulakkiissavat, uummatimmi taqarsuisigut kiisalu sukkornermik, type 2 diabetesimik nappaateqalersinnaaneq pinngitsoorniarneqarsinnaammat. Timersornikkut aamma pinngitsoorniarneqarsinnaapput, kræftimik nappaatit ilaat puigornermillu nappaateqalernissaq kinguarsarneqarsinnaalluni. 

NIUERNIARTILLUTIT EQQARSARLUARIT

Nerisassanit siunnersuutit qulingat  tassaavoq, nerisassanik pisiniartillutik tamatigut eqqarsarluartarnissat. Illit qanoq toqqaasarnerit qitornannut sunniutaasassaaq, kiisalu nillataartitsivimmut skaavinnullu iliorakkatit tigoriaannaassallutik. Peqqinnartunik nerisassiortarlutit, nerisassat kissaannarissat pinaveersaakkit. Igaffimmi suliaqarnermi meeqqat akuleruttarlugit unnukkut nerisassanik iganeq, ilaqutariit katersuuffiattut atortarsiuk. Meeqqat nerisassioqataanermikkut, nerisassallu pillugit oqalliseqataanermikkut ilinniagaqartarput.